Pääsiäsviikolla olimme Saksassa jonne kännyköihin saapui viesti Reumasäätiön konkurssista.

Kaikista ministeri Risikon ja lukuisten hallituspuolueidenkin kansanedustajien puheista huolimatta maan hallitus päästi Reumasairaalan konkurssiin. Eduskunta oli torstaina 25. maaliskuuta täynnä Reumasairaalan puolustajia, osa kyynel silmäkulmassa.

Tuhannet reumaatikot, erityisesti juveniiliä reumaa sairastavat lapset ja nuoret menettävät hoitopaikan, jolla on erityisosaamista. Tästä erityisosaamisesta he ovat voineet saada apua myös vanhemmilla ikävuosillaan.

Reumanhoidon tason säilyttämisestä ei piitattu, sairaalan annettiin mennä. Tämä kertoo nykyhalituksen suhtautumisesta sairaanhoidon korkean tason säilyttämiseen. Miten käy HUS:n erityisosaamiselle jatkossa, putoaako se kuntien keskinäisen nahistuksen mustaan aukkoon?

Erityisesti Kelan pääjohtaja Huuhtasen ja valuutettujen toiminta ihmetyttää. Lopulta Kela käänsi suurimpana omistajana peukalonsa alaspäin - pudotus tapahtui.

Reumasäätiön sairaalan lopettamiseen Suomella on varaa, ei nivelreuman ja muiden reumaattisten sairauksien mahdollisimman korkeatasosiseen hoitoon ja kuntoutukseen.