Japani on hankkinut kymmeniä maita tuekseen YK:n valaanpyyntikomissioon äänestämään valaiden tappamisen puolesta. Tästä johtuu järjestön kauhun tasapaino. Japanin ja Norjan takana on jeni. Mongolia, lukuisat Karibian ja Afrikan maat on saatu mukaan rahan voimalla. Suomesta on valaskokouksessa kokenut edustus, Suomen linja on ollut johdonmukaisesti valaiden tulevaisuuden puolesta. EU.lta on syytä odottaa samaa. Japani on saatava vastuuseen, onko kyseessä sivistysvaltio ja mitem meidän Mazdojen ja Toyotan ostajien tulee suhtautua tilnteeaeen? Ostoboikotilla!

Eduskunnan televisioidulla kyselytunnilla minulla oli kysymys, kiitos eduskuntaryhmän.

Tapana on saada varsinainen kysymys ja sitten lisäkysymys. Näin onkin aina menetelty.

Esitin ensimmäisen kysymykseni eli aikooko Suomi pysyä EU:n päästötavoitteissa, onko Suomi mukana vähentämässä trooppisten metsien hävikkiä ja käyttääkö hallitus tässä Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaa?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäen innostunut vastaus oli - kyllä!

Valmistauduin toiseen lisäkysymykseen, sitä kuitenkaan en puhemies Niinistöltä saanut.

Se olisi kuulunut:

Ympäristövaliokunta tiedusteli 20.3.2009 Pitkän aikavälin ilmasto-  ja energiastrategian vaikutusta Suomen kasvihuonekaasujen vähentämiseen vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verraten.

Ministeri Pekkarisen ollessa paikalla valiokunnalle kerrottiin kokonasipäästövähennyksen olevan viisi (5) prosenttia. Mikäli kuudes ydinvoimala (1600 MW) rakennettaan ja se valmistuu vuoteen 2020 mennessä päästövähenemä olisi 20 prosenttia. Näin yli-insinööri Timo Ritonummi vaikka ydinvoimalan rakentamisella ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisellä ei ole korrelaatiota.

Arvoisa ministeri Lehtomäki, merkitseekö eduskunnan käsitelyssä olevan strategian hyväksyminen käytännössä kuudennen ydinvoimalan rakentamisen hyväksymistä, jolloin ydinenergialain mukainen lupakäsittelyn merkitys vähenee?

Tähän saakka en siis päässyt.

 

OECD:n Suomen ympäristöpolitiikan tuloksellisuutta arvioiva maaraportti julkistettiin eduskunnassa 5. kesäkuuta. Paikalla päärakennuksen auditoriossa olivat molemmat ympäristöministeriön ministerit, kansliapäällikkö Pokka ja avainvirakmiehiä. SLL:n Yrjö-Koskinen piti hyvän esityksen kuten myös Kunaliiton Hakanen.

Raportin päätelmät ja suositukset olivat vanhoja, erityisesti luonnon monimuotoisuuden osalta, biodiversiteetin hävikkiin ei raportti suhtaudu realistisesti.

Raportin kohdassa Luonto ja biodiversiteetti todetaan: "Vuonna 2000 julkaistiin kolmas uhanalaisten lajien luettelo. Kehitys on ollut myönteistä lajien, myös muuttavien lajien ja luonnonvaraisten vesieläinten suojelussa" (painotus allekirjoittajan).

Voisiko raportti pahemmin erehtyä! Saimaannorppa (Saima ringed seal) on muuttunut punaisen kirjan lajina entistäkin uhanalaisemmaksi. Käänne on parin vuoden takaa, raportti kuvaa 12 vuoden aikaa 1997-2009.

METSO -ohjelma nostetaan ongelmattomana esille, kuitenkin aleellsiten ympäristökeskusten resurssien vajaus estää ohjelman kehittämistä. Ei ole ihmisiä arvioimaan METSOa.

Erilaisia suosituksia on annetaan, niiden toteuttamista kuitenkin estää resurssien vähyys, työvoimaa vähennetään ympäristöhallinnossa entisestään.

Kysyin kirjallisesti oikeuskansleri Jaakko Jonkalta torstaina 4.6. miksi saimaannorpan suojeluvastuu on maa- ja metsätalosuministeriössä eikä ympäristöministeriöllä. Jään  odottamaan vastausta.

 

Eduskunnan eläinsuojeluryhmä hyväksyi tämänpäiväisessä kokouksessaan kannanoton saimaannorpan puolesta. Ryhmä vaatii verkkokalastuskieltoa koko Saimaalle 15.4. - 30.6. väliseksi ajaksi. Tämä toteutuu kalastuslain muutoksella ja ministeriön asetuksen antovaltuudella.

Vetoomus on aikomus luovuttaa ministeri Anttilalle mahdollisimman pian, mukana on ryhmän puheenjohtaja Taina Karpela, jolle tämä on tällä erää viimeinen toimi eläinsuojeluryhmän puheenjothajana. Taina jääkin perhevapaalle.

Torstaina kyselytunnilla vaadimme ministeri Sirkka-Liisa Anttilalta saimaannorpan suojelun tehostamista. Valitettavasti tämä ei näkynyt enää kansalaisten televisioissa, keskustelu alkoi ja varapuhemies Koskinen jatkoi keskustelua - sinänsä tärkeää - viitisentoista minuuttia televisioinnin lopettamisen jälkeen.

Ministeri Anttila lupasi selvittää ja seurata. Samaan hän tukeutui torstai-illan A - talkissa. Valitettavasti saimaannorppakanta ei kestä odottamista, jokainen verkkoihin hukkuva kuutti on liikaa.

Verkkokalastuskielto on ainoa välittömästi toimiva ratkaisu, norppien ampumisella uhkailuun ei voi alistua. Asenteiden muuttumista on turha odottaa. Kuvaavaa on yritys syyllistää Metsähallituksen tutkijat vääristä tiedoista.

Ministerin paikalliset neuvonantajat ovat keskustavaikuttajia, vastakkain on keskustan poliittinen kannatus ja saimaannorpan tulevaisuus.

Muutenkin hallituksen ympäristön- ja luonnonsuojelu on ongelmallinen. Rantakaavojen vahvistaminen halutaan viedän pois ympäritökeskuksilta, jotka yritetään saada hallituksen pakkopaitaan. Tämä käy selvästi ilmi aluehallintouudistuksen asiakirjoista. Pallakselle halutaan rakentaa uusi hotelli keskelle kansallispuistoa, metsästystä halutaan eteläisen Suomen pieniin kansallispuistoihin, METSO -hanke yskii ja rahaa viedään ympäristöministeriöltä.

 

 

 

V