Kansalaisjärjestöt toteuttivat mittavan ja vaikuttavan vetoomuksen sinivalkoisissa väreissä. Paikalla nähtynä se oli erityisen vaikuttava.
 

Mutta, jälleen tuo ikävä mutiainen: mitä Eduskuntatalon pylväiden takana tapahtuu, onko ilmastolaki millään lailla esillä vuoden 2010 talousarviovalmistelussa. Teemme tietysti budjettialoitteita hankkeen rahoittamisesta mutta mitä muuta?

Kaksi lakialoitetta, edustaja Karpelan ja edustaja Lapintien nimissä jätetyt ovat valiokuntakäsittelyn ulkoparvella, niitä ei ole käsittelty. 

Myöskään eduskunnan keväisessä vastauksessa hallituksen esitykseen Suomen kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan ei ollut kantaa ilmastolaista. Mainintaa lakiesityksistä ei hyväksytty edes ympäristövaliokunnan lausuntoon. Eduskunnan lopullinen kanta oli talousvaliokunnan käsialaa.

Suomen strategia merkitsee vain 5 prosentin päästövahenemää vuoteen 2020 mennessä vuoden 2019 tasoon verraten. Tästä todistivat  ympäristövaliokunnassa minsiteri Pekkarinen ja TEM:n yli-insinööri Ritamäki.

Suomen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2006 13 prosenttia vuoden 1990 tason yläpuolella -siis kaukana Kioton tavoitteesta, joka merkitsee vuosien 2009 -2012 keskimääräisten päästöjen pudottamista vuoden 1990 tasolle tai sen alapuolelle.

Avainasemassa on maan hallitus, toimiiko se - vai odottaako Titanicin uppoamista. Aikaa vaikuttaviin toimiin on jäljellä vain pari vuotta. Mikäli ilmastotieteen osoittama päästövähennys, 35-40 % vuoteen 2020 mennessä ei toteudu, ilmaston lämpeneminen etenee yli 2 asteen ja siitä ylöspäin, negatiivinen itseään vahvistava noidankehä toimii. 

"Miksei kukaan tee mitään", kysyi eilinen mielenosoittaja. Vanhasen hallituksessa on varmasti enemmän kuin kaksi ministeriä, jotka ymmärtävät tilanteen karmeuden, lisäksi pääministeirllä on ilmastopoliittinen neuvonantaja Oras Tynkkynen. Uskaltavatko he ja Oras todella painostaa ja edistää asiaa hallituksessa?

Nyt keskustelu kulkee 1- n määrää ydinvoimaloiden rakentamista. Ne eivät vaikuta Suomen CO2 päästöihin, eivät yksinkertaisesti ennätä, energiatehokkuuden lisääminen ja uusiutuvien nopea käyttöönotto päinvastoin ehtii. Ydinvoimalat ja jatkuva sähköntuotannon lisääminen eivät ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista.