Lääkärit, hoitajat ja potilaat yrittävät pujotella organisaatiouudistusten keskellä.

Paras hanke on muuttamassa kuntien terveyskeskuksia. Hankkeessa saattaa mennä alle 20 000 väestöpohjan hyvin toimiva terveyskeskus pesuveden mukana joutaen lopettamaan toimintansa.

Sosiaali- ja terveyspiirejä muodostetaan ja sairaanhoitopiirien tulevaisuus on epävarma. Lisäksi sairaanhoitopiirit yrittävät epätoivoissaan "säästää", monessa sairaalassa harrastetaan osastojen ja siirtoa paikasta toiseen potilaiden yrittäessä pysytellä perässä.

Terveyskeskuksissa säästetään melkein kaikessa ja pahimmillaan henkilökuntaa kiusataan irtisanomisten uhilla.

Kuntien ja sairaanhoitopiirien säästöt lamauttivat Reumasäätiön sairaalan toiminan ja se hakeutuu konkurssiin. Kunnat ja sairaanhoitopiirit eivät käyttäneet Reuman palveluja vaan tohtoroivat itse.

Huippuna oli Kelan toiminta. Se ei ostanut kuntoutuspalveluja omistamastaan sairaalasta vaan antoi sen kuihtua pois. Syyksi kerrotaan kilpailuttamisen mutta tarjouspyyntöjä ei ole näytetty. Onko edes haluttu painottaa Reumasäätiön sairaalan kansainvälistä tasoa olevaa erityisosaamista?

HUS:a uhkaava pilkkominen vaarantaa jo kansallista erikoisosaamistamme. Paula Risikon sote-malli pilkkoo sairaanhoitopiirejä ja nyt Riskon mallilla HUS:a ovat Helsinki ja Espoo pilkkomassa. Mikä odottaa tien päässä, sairaaloiden osakeyhtiöittäminen ja myyminen kansainvälisille sijoittajille? Aki Lindénillä on melkoinen tekemisen paikka!

Arkkiatri Pelkonen on varoittanut pörssiyhtiöiden päästämisestä terveyden-  ja sairaanhoitoon. Vastatessaan kirjalliseen kysymykseeni ministeri sanoi kunnioittavansa Pelkosen mielipidettä mutta pörssiyhtiöitä ei kuitenkaan jätetä Sítran ohjelmien ulkopuolelle.

 O tempore o mores - näin hyvinvointiyhteiskunta on laitettu kelkassa jyrkkään mäkeen.