Liikenneministeri Merja Kyllönen oli ottanut kutsun vastaan saapua Porvooseen Rantarataseminaariin pitämään puheenvuoron. Ministeriöstä virkamies soitti ja kysyi "Mitä Rantarataa kokous Porvoossa oikein käsittelee". Merja oli mukana piti puheen, joka ei ollut huono. Hän ei voinut antaa "suuria toiveita" mutta totesi radan kaavamerkinnät tarpeellisiksi.

Virkamiehen kysymys kertoo paljon. Itäinen Rantarata on liian tuntematon ja peittynyt muun ratakeskustelun alle, läntiseen Rantarataan on totuttu pääkaupunkiseudulla ja sieltä länteen. Rantaradan oikaisua ovat kuntajohtajat Helsingistä länteen puolestaan pitäneet vahvasti esillä. 

Rantaratatoimikunta, Kotkassa vuonna 1993  itäistä Rantarataa edistämään perustettu toimija, on parin vuoden ajan patistanut kunnanjohtajia mukaan edunajamiseen. Merkittävä kokoontuminen oli 22. helmikuuta Porvoossa.

Paikalla oli liikenneministerin lisäksi Liikennevirasto, Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot, kaupunginjohtajat Jukka-Pekka Ujula (Porvoo), Olavi Kaleva (Loviisa), Henry Lindelöf (Kotka) ja Hannu Muhonen (Hamina). Porvoon kaupungin apu tilaisuuden järjestämisessä oli ratkaiseva, kiitos Jukka-Pekalle ja Pialle. 

Merkittävät puheenvuorot pitivät KotkaHaminaSatama Oy, Kehitysyhtiöiden Posintra (Porvoo-Loviisa) ja Cursor (Kotka-Hamina). Tärkeää on Helsingin kaupunginhallituksen pj. Risto Rautavan myönteinen kanta Rantarataan pääkaupunkiseudulta suoraan itään.

Rantarataseminaari oli voitto Rantaratatoimikunnan työlle, mutta myös itse radalle, asia nytkähti hivenen eteenpäin. Yle ja paikallismedia tekivät itäistä Rantarataa tutuksi pääkaupunkiseudulla, HS ei valitettavasti viimekiireiden vuoksi "päässyt" paikalle.

Merkittävän analyysin hankkeen nykytilasta, Porvoon seminaarista ja Rantaradan tulevaisuudesta julkaisi Kymen Sanomat 26.2.. Laajassa artikkelikokonaisuudessa näytti toimittaja Seppo Häkkinen osaamisensa.

Toimittaja Häkkisen johtopäätös on oikea, paine rakentamispäätökseen syntyy idässä, Pietarin ja Leningradin oblastin taloudellisen toimeliaisuuden ja kasvun myötä. Samalla saamme kaakkoisen Suomen pois logistiselta pussinperältä. Keino on ekologisempi, ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta edistyksellinen rataliikenne kumipyöräliikkenteen sijaan.Myös rahoitusta odotetaan rajan takaa hankkeelle.

Rantarata Helsingistä itään on tulevaisuushanke, tulevaisuus on kuitenkin lähempänä kuin arvaammekaan!