Kööpenhaminan tuloksettomuus palvelee USA:n republikaaneja, öljyntuottajia, fossiillibisnestä, itsekästä, ahnetta kaikesta vastuusta vapaata rahantekoa ja kaikenkarvaisia skeptikoita.

Samalla se on käynnistänyt irtiottoja ilmastonmuutoksen hillinnän välttämättömyydestä. IPCC:n tutkijoiden välisen henkilökohtaisen sähköpostin sananvalinnat, Himalajan jäätiköiden koon epäselvyys ja sen tietosanakirjatiedon epätäsmällisyys, mikä on Hollannin merenpinnan tason alapuolella olevan pinta-alan koko kannsutavat mm. Ylen toimittajalta kysymyksen: "Pitäisikö IPCC lopettaa?". Lievästi sanottuna omituista!

Tiedän ainakin kaksi kansanedustajaa, jotka suureen ääneen niin eduskunnan kuppilass kuin yleisötilaisuudessakin julistavat IPCC:n valheista ja "minähän olen aina sanonut, ettei mitään ilmastonmuutosta olekaan!".

"Median" innostus Himalan jäätikön väärästä koosta tais siitä, sulaako se lopullisesti vuoteen 2035 vai vuoteen 2050 mennessä on liikuttava. Samoin Hollannin pinta-alatiedot. Pääasia kai on kuten liikemies Sukarilla ja Suomen kaupalla, ei saa rajata suurkaupan sijaintiratkaisuja, ei ainakaan kaavalla! Tähän tähtäsi jo 90 -luvun lopulla maankäyttö- ja rakennuslain maininnat kaupan suuryksiköiden sijoittumisesta.

Muuten tuolloin, vuonna 1999 aivan vaalien alla Oulun osuuskauppa - S-ryhmää - parinkin ympäristövaliokunnan jäsenen välityksellä pysrki hidastamaan suuryksiköiden sijoittumisen säätelyä kaavoituksen avulla. Tuolloin he saivat lain voimaantuloa lykättyä - heille ilmeisesti tuolloin tarpeellisella - muutamalla viikolla.

Kööpenhaminan kokous epäonnistui, ei tosin kaikilta osiltaan. Trooppisten metsien suojelu edistyi, samoin ilmastorahaston perustaminen kehittyvien maiden tueksi, YK.n ilmastonmuutoksen vastainen työ jatkuu, seuraavasta, Meksikon kokouksesta sovittiin.