Kuuntelen juuri Brasilian presidentti Lulan puhetta. Lula kertoo kymmenien johtavien valtiomiesen vedonneen planeetan, Amazonaksen sademetsien Tyynen meren ja Karibian saarten asukkaiden puolesta.

Sadat maiden johtavat puhkeavan Lulan puheen aikana suosionosoituksiin, kuitenkaan sopimusta ei synny. Lula muistuttaa kahden sopimuksen (AWG-KP, AWG-LCA) asemasta, Lula lopetti siihen, ettei enkeli tule, mutta Lula uskoo ihmeeseen, ihmeeseen Maa planeetan onneksi.

Siis skitsofreninen tilanne, viisaita, kokeneita tuhansia. Sopimus antaaa odotuttaa, koska jokainen ensisijassa katsoo "omaa etua", virheellisesti uskoo sen olevan itsekkyys. Kansallinen etu on yhteinen, se on planeetna pelastaminen.

Seuraava puhuja onkin presidentti Obama.