Pääministerin ympäristöpoliittinen neuvonantaja Oras Tynkkynen isännöi Säätytalossa 9. syyskuuta "Me pystymme" -asennetta.

Tilaisuudessa julkistettiin valtioneuvoston ilmastoasenteita ja niiden muutosta kuvaava selvitys, joka on yksi monista "valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon" taustoista.

Ihmiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta. Kuitenkin heitä vaivaa ajatus, ettei heidän ilmastonmuutoksen vastaisilla toimillaan ole todellista vaikutusta, koska "muut eivät kuitenkaan ole valmiita tekemään mitään". Samat perustelut on valtiojohtajilla, "kyllähän me, mutta kun se Kiina ja Yhdysvallat".

Kaikesta huolimatta moni suomalainen toimii päivittäisin valinnoin ilmastonmuutoksen hidastaminen mielessään. Heidän ratkaisujaan on syytä tukea.

Tärkeä tuki on lainsäädäntö, sitovat ja vaikuttavat säädökset. Ilman niitä ei tupakkalaki olisi tuottanut tulosta eikä Suomen vesistöjä olisi puhdistettu metsäteollisuuden jäljiltä likaviemäreistä kalavesiksi.  

Ongelmana on aika. Oraksen tapasin ensimmäisen kerran Kiotossa vuonna 1997. Olimme ympäristövaliokunnan jäsenten kanssa osa Suomen virallista valtuuskuntaa, muuten ainoat suomalaiset Jukka Uosukaisen lisäksi, jotka ehtivät jäädä todistamaan Kioton sopimuksen syntymistä. Se tuli maailmaan vuorokauden myöhässä, mutta tulipa kuitenkin. Oras oli paikalla Maan ystävien edustajana ja saapui Siperian rataa myöten, ei siis lentäen. Nyttemmin lentoja lienee Oraksen reppu täynnä kuten minunkin.

Oraksen tapaamisesta on 11 vuotta, kaikki tarvittava ilmastonmuutoksesta tiedettiin jo vuonna 1997. Tapahtunut on myönteistä, mutta kielteistäkin paljon. Sademetsiä poltetaan ja ne ovat tuhoutumassa. Metsien tuhoaminen aiheuttaa globaaleista hiilidioksidipäästöistä viidenneksen.

Aikaa vuoden 2020 tavoitteeseen, 30 prosentin vähennykseen vuoden 1990 tasosta, on vain 12 vuotta. Ehtiikö kurki kuolla ennenkuin suo sulaa. Jos maapallon lämpötilan nousu ylittää kahden asteen kriittisen rajan, tuolloin circulum vitiosum, noidan kehä kierrähtää liikkeelle metaanipäästöineen.

Demoksen Aleksille ja Roopelle, Outille, Marialle ja Rikulle kuitenkin kiitokset.