Harva on tiedotusvälineistä löytänyt uutisointia eduskunnassa menossa olevasta Euroopan unionin lain- säädäntöön vaikuttavien kolmen nk. U-asian eli U/2008, U8/2008 ja U9/2009 käsittelystä.

Kirjaimien ja numeroiden takana on Euroopan unionin direktiivien valmistelu, joka sitovasti velvoittaa myös Suomea noudattamaan päästökauppan, uusiutuvan energian ja päästörajoituksien direktiivejä.

Avainkysymys on päästökaupan siirtyminen kokonaan Eu:n päätöksenteon piiriin, samalla ei-päästökauppasektori (n-ETS) jää kansalliselle vastuulle. Suomen vastuulle ei-päästökauppasektorin, liikenteen, maatalouden, rakentamisen ja asumisen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 16 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2012. Samalla päästökauppasektorille ollaan kasaamassa uusia päästöjä kuten jätteiden poltto, joka tähän saakka ei ole rasittanut Suomen kokonaispäästöä. Kaiken kaikkiaan olemme Kioto -velvoitteistakin jäljessä.

Suomen hallitus - "ympäristöpuolue" vihreät mukana - yrittää ympyröidä neliötä vaatiessaan turpeen päästökertoimien muuttamista uusiutuvan energian suuntaan. Suot tosin uusiutuvat 8000 vuodessa mutta samalla ne ovat koko ajan kasvihuonekaasujen päästölähteitä. Erityisesti metaanin, joka on 19 kertaa potentimpi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Tilannetta ei helpota, että niiden kokonaishiilipoltetaan ilmakehään kerralla.

Hallitusohjelmassa todetaan sitoumus muuttaa turpeen asemaa Euroopan unionissa niin, että sen polttaminen tulisi entistä "edullisemmaksi". Hallituspuolueet ovat siis sitoutuneet tekemään turpeesta polttoaineen, jonka hiilidioksidin päästökerroin on lähellä biopolttoaineita.

Tätä varten on käynnistetty tutkimuksia. Hallitukselle epämiellyttävä totuus on, että tutkimuksissa ei ole todettu turpeenpolton aiheuttamaa ilmastorasitetta oleellisesti pienemmäksi kuin Suomeen tuodun kivihiilen. Ainoastaan suopelloilla, jotka ovat aktiivisessa käytössä, päästökuorma lähenee Suomeen tuotua kivihiiltä.

Tämä johtuu suopelloilta vapautuvata hiilidioksidista. Noin senttimetrin vuodessa peltokerroksen hiilestä hapettuu hiilidioksidiksi. Tämä kuorma lasketaan sitten mukaan vähentämään polton päästöä. Näin päästään kivihiilen lukuihin.

Suopellot ovat pirstaleiset ja maa- ja metsätalousministeirö peräänkuuluttaa ravinnon oamvaraisuutta.

Loppupäätelmänä tulisi olla, ettei energialähteenä tule käyttää sen enempää kivihiiltä kuin turvettakaan. Turpeennoston vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja pintavesien rehevöitymiseen tekevät turpeesta lisäksi moniongelmallisen.

Asia on esillä ainakin ympäristö-, talous- ja maa- ja metsätalousvaliokunnassa, jotka antavat lausunnon suurelle valiokunnalle. Toivottavasti suuren valiokunnan puheenjohtaja Tuomioja paneutuu turpeen määrittelyyn. Sen on suuri valiokunta määritellyt jo 90 -luvulla. Ratkasieva käsittely ympäristövaliokunnassa on tiistaina 22. huhtikuuta.

U-asiat ovat aikaisemmin kuuluneet Suomen eduskunnan päätösvaltaan ennen Eu-jäsenyyttämme. Perustuslakimme velvoittaa niiden käsittelyn Suomen eduskunnassa suuren valiokunnan toimesta nk. U-asioina ja antaa eduskunnalle mahdollisuuden velvoittaa valtioneuvostoa ja sen jäseniä.